Vuonna 2021 käynnistynyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus sai lopullisen sinettinsä, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi uusitun direktiivin täysistunnossaan Brysselissä 12.4.2024. Direktiivi tulee voimaan kaksi viikkoa siitä, kun se on julkaistu virallisessa lehdessä. Toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kesään 2026 mennessä.

• Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, koska Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Direktiivi muuttui jäsenvaltioiden aktiivisen vaikuttamisen ansiosta huomattavasti toteuttamiskelpoisemmaksi komission ehdotukseen verrattuna. Yhdessä sidosryhmien kanssa etsimme mahdollisimman joustavia ja kustannustehokkaita tapoja kansalliseen toimeenpanoon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Toimeenpanossa hyödynnetään direktiivin joustomahdollisuudet

Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.

Direktiivi sisältää joustomahdollisuuksia muun muassa erilaisten ratkaisujen teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Energiatehokkuusvaatimuksista on jatkossa mahdollista vapauttaa myös asevoimien tai keskushallinnon omistamat kansalliseen puolustukseen käytettävät rakennukset vaatimuksista nykyisin vapautettujen rakennusten lisäksi.

Direktiivin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. Jäsenvaltiot määrittävät itse päästöttömän rakennuksen määritelmän uudis- ja korjausrakentamisessa. Määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa paikalliset olosuhteet, sisäympäristön laatuvaatimukset sekä kustannustehokkuus. Direktiivin mukainen päästötön rakennus tarvitsee energiaa vähemmän kuin nykyiset lähes nollaenergiarakennukset. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä ei saisi muodostua paikan päällä, ja myös rakennuksen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän pitäisi olla hyvin alhainen tai olematon.

Laadittavan Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman toimenpiteillä pyritään muuttamaan nykyinen rakennuskanta päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä sekä saavuttamaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden paranemisen keskiarvolle asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita.

Muille kuin asuinrakennuksille tulee velvoitteita tietyn energiatehokkuustason saavuttamisesta vuosiin 2030 ja 2033 mennessä. Kaikki vertailuvuoden 2020 jälkeen tehdyt energiatehokkuutta parantavat korjaukset voidaan ottaa huomioon velvoitteiden seurannassa. Tavoitteet uusille ja perusparannetuille rakennuksille ovat eritasoisia. Myös eri rakennusluokkien välille voidaan tehdä eroja.

Uudis- ja korjausrakentamisen uusista energiatehokkuuden vaatimustasoista kerrotaan direktiivin toimeenpanon edetessä. Uudet vaatimustasot tulevat voimaan noin kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Muutoksia tulossa laajasti rakentamisen säädöksiin

Kansallisesti säädetään muun muassa päästöttömästä uudisrakennuksesta ja perusparannettavasta rakennuksesta, rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskemisesta ja ilmoittamisesta, aurinkoenergian lisäämisestä rakennuksissa, rakennuksen omistajalle vapaaehtoisesta perusparannuspassista, sähköautojen latauspisteiden lisäämisestä ja polkupyöräpysäköinnistä. Suomen on laadittava myös kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, joka korvaa vuosille 2020-2050 laaditun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian.

Rakennusten energiatehokkuuden kokonaisuutta on tarkoitus selkeyttää uudella lailla. Muutoksia on odotettavissa myös automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin. Muutoksia tulee myös uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta koskeviin rakentamismääräyksiin. Uusia kansallisia säädöksiä on noudatettava vasta, kun ne ovat tulleet voimaan.

Kansallisissa säädöksissä otetaan huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus sekä niissä käytössä olevien teknisten ratkaisuiden erot ja niiden hyväksyttävyys. Säädösohjauksella ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkaasti siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriö