Rakennusten energiatehokkuus tiukkenee tulevaisuudessa, kannustaminen toteutuksiin käyttöön nyt
- Blogi
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen sisällöstä päästiin EU:n kolmikantaneuvotteluissa alustavaan sopuun ennen vuodenvaihdetta. Direktiivin tavoitteena on vähentää EU:n jäsenmaissa rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Merkitykselliseksi uudistuksen tekee se, että rakennukset yksistään aiheuttavat yli kolmanneksen EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Potentiaali on siis valtava.
Uudistettu direktiivi asettaa entistä kunnianhimoisempia energiatehokkuusvaatimuksia uusille ja kunnostetuille rakennuksille EU:ssa. Samalla se kannustaa jäsenvaltioita kunnostamaan rakennuskantansa. Uudistuksen päätavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat päästöttömiä ja vuoteen 2050 mennessä olemassa oleva rakennuskanta muutetaan päästöttömiksi.
Yksittäisille asuinrakennuksille ei ole tarkoitus kohdistaa energiansäästövelvoitteita, vaan seurantaa tehdään koko maan tasolla. Suomi onkin neuvotteluissa korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä, vaan rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti.
Mikä on uudistuksen merkitys LVI-alalla? Jo nyt ydinsanoma on selvä – paljon uusia vaatimuksia, jotka mahdollistavat etenkin energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen kasvun. Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi talotekniikkaa, lämmitysjärjestelmän uusimista ja automaatiota energiankäytön näkökulmasta. Talotekniikka tuleekin toimimaan avaintekijänä uudistusten maastouttamisessa suomalaiseen rakennuskantaan.
Toinen kysymys liittyy siihen, antavatko vaatimusten säädöspohjaiset lisäykset työntöapua korjausrakentamiselle liian hitaasti. Rakentamisen suhdannetilanne on vajonnut huonommaksi kuin muisti kantaa eikä valonkajoa horisontissa näy. Talotekniikka seuraa jälkisyklisesti rakentamista ja haastavin tilanne on vielä edessäpäin. Ympäristöministeriö kyllä kannatti syksyn budjettiriihessä energiaremontteihin suunnatun tuen jatkamista, mutta tosin kävi. Rakentamisen huono tilanne oli jo tuolloin kaikkien tiedossa.
Rakennusten tarvitsemia energiatehokkuudenkaan huoltotoimenpiteitä ei voida jättää vallitseville suhdanteille tai säädösten voimaantulolle alttiiksi. Talvella pitkään jatkuneet pakkasjaksot ovat lisänneet asukkaiden kiinnostusta energiankulutuksen tarkkailuun ja sen hintatasoon. Valtiovallan yksinkertainen ja toteutettavissa oleva keino motivoida kansalaisia huolehtimaan rakennustensa energiatehokkuudesta on luoda tämänkaltaiselle toiminnalle kannustimia.
Kannustinmallit ovat jo olemassa ja nyt tarvitaan poliittista tahtoa niiden toteuttamiselle. Energia-avustuksen palautus ja kotitalousvähennyksen laajennus ovat toimivia työkaluja. Energiatehokkuudesta huolehtiminen on yksi parhaimmista tavoista huolehtia kansallisomaisuudestamme.
Olemme lukuisten tapaamistemme yhteydessä tarjoilleet poliittisille päättäjille jäsenneltyä tietoa korjausrakentamiselle annettavan taustatuen merkityksestä energiatehokkuuden kasvattamisessa ja heikon suhdannetilanteen taittamisessa. Tätä aktiivista vaikuttamistyötä jatkamme myös tänä vuonna.
Menestyksellistä alkanutta vuotta 2024!