KITA-lehti: Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia
- Blogi
Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan saisi olla itsetarkoitus: myös asukkaiden terveyden ja tilojen käyttötarkoituksen tulisi ohjata päätöksiä. Onneksi näiden asioiden – energiansäästön ja terveellisen asumisen – yhteensovittaminen ei ole rakettitiedettä, kirjoittaa erityisasiantuntijamme Juha-Ville Mäkinen KITA-lehdessä.
Ilman ilmanvaihtoa ei ole hyvää sisäilmaakaan
Rakennuksesta poistettavan ilman mukana poistuu lämpöenergiaa, jonka määrä ja siihen käytetyt eurot ovat suhteellisen helppoa laskea. Riittää, kun tiedetään ulko- ja sisäilman lämpötilaero, arvioidaan poistettavan ilman määrä ja energian hinta. Summan suuruus voi olla yllättävä, ja houkutus säästämiseen ilmanvaihtoa pienentämällä voi olla melkoinen.
Energiansäästö ja ilmanvaihdon tehostaminen auttavat molemmat säästöjen saamisessa, kun järjestelmät ovat asianmukaisesti rakennetut ja niitä käytetään oikein. Energiatehokkaat ratkaisut, kuten lämmön talteenottojärjestelmät, oikein mitoitetut sekä säädetyt ilmavirrat ja automatiikan asetusarvot ovat keskeisessä roolissa. Usein taloyhtiö voisi pienentää energiankulutusta pelkällä ilmanvaihdon kuntoon laittamisella.
Hyvä sisäilma riippuu useista tekijöistä, joista ilman vaihtuvuus on keskeinen. Ilman asianmukaisesti toimivaa ilmanvaihtoa hyvästä sisäilman laadusta ei voi puhua. Huono ilmanvaihto johtaa vakaviin ongelmiin: kosteuden kertymiseen rakenteisiin ja sen aiheuttamiin homeongelmiin, jotka voivat lopulta aiheuttaa huomattavia haittoja. Taloyhtiöiden on oltava tarkkana, ettei energiatehokkuuden alttarilla epähuomiossa uhrata asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä.
Kustannustehokkuus vaatii pitkäjänteistä ajattelua
Moni taloyhtiö välttelee suurien investointien tekemistä. Energiatehokkuuden parantaminen mielletään usein isoksi remontiksi, jossa uudistetaan koko lämmöntuotanto tai vaihdetaan kaikki ikkunat ja ovet. Näihin verrattuna ilmanvaihdon tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen tarvittava rahamäärä voi olla hyvin kohtuullinen. Vanhoihin rakennuksiin ei aina kannata rakentaa uusia huoneistokohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja tai järjestelmiä, jotka seuraavat reaaliaikaisesti asuntojen ilmankosteutta ja hiilidioksiditasoja.
Usein järkeviä investointeja ovat poistoilman lämmöntalteenotto, kanaviston puhdistus ja tasapainotus. Niiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen, ja mikä tärkeintä, niiden avulla vähennetään huonosta ilmanvaihdosta johtuvia sisäilmaongelmia. Homevauriot ja niiden aiheuttamat remontit voivat tulla huomattavasti kalliimmiksi kuin ilmanvaihdon kunnostaminen. Samalla huolehditaan asukkaiden terveydestä ja asumisviihtyvyydestä.
Energiatehokkuuden lisäksi ihmiset arvostavat sisäilman laatua. Osakkeen ja koko taloyhtiön arvo nousee, kun sisäilman laatu on hyvä. Oikein toteutettu ilmanvaihto, energiatehokkaat ratkaisut ja pitkäjänteinen ajattelu ovat avainasemassa, kun taloyhtiöt hakevat optimia kustannustehokkuuden ja hyvän sisäilman välillä.
Näiden tekijöiden tasapainottaminen vaatii teknistä osaamista, tarkkaa suunnittelua ja usein uudenlaista ajattelua –
mutta se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monin tavoin.
Blogi on julkaistu KITA-lehdessä 3/2024.