Vuotovahinkojen taustalla yhä useammin asennusvirhe
- Artikkeli
Vakuutusyhtiöiden korvaamien vesivahinkojen taustalla on yhä useammin huolimattomasti tehty putkiliitos. Asennustekniikan kehittyessä markkinoille on tullut useita puristustekniikkaan perustuvia putkien liitosmenetelmiä, joiden tekeminen vaatii ammattitaitoa. Asennustöiden luvanvaraisuus varmistaisi asentajan osaamisen.
Asennusvirhettä ei havaita
Virheellisesti tehtyjen puristusliitosten aiheuttamat vesivahingot ovat määrällisesti jo ohittaneet väärin tehdyt astianpesukoneventtiilien liitokset, joka oli pitkään yleisin vuotovahinkojen aiheuttaja. Puristusliitosten riesana on se, että huonosti tehty liitos ei aina paljastu vesijohtoverkoston painekokeessa. Huolimattomasti tehty liitos voi irrota vasta vuodenkin kuluttua asennuksesta.
– Puristusliitokset itsessään ovat toimiva ja luotettava liitosmenetelmä. Ongelma johtuu nimenomaan asennuksen aikana tehtävistä virheistä. Niistä yleisin on se, että liitosta ei puristeta loppuun asti. Kyseessä on joko osaamattomuus tai välinpitämättömyys. Ohjeiden mukaisesti tehtynä puristusliitos on luotettava menetelmä, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo.
Luvanvaraisuus pienentäisi riskiä
Puristusliitokset ovat kasvattaneet suosiotaan, koska ne ovat nopeita ja siistejä asentaa. Yksittäisen liitoksen hinta on kilpailukykyinen verrattuna perinteisiin puserrusliitoksiin. Erityisesti korjausrakentamisessa asennuksen siisteys ja työn aikainen paloturvallisuus tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon.
– Vahinkojen vähentämiseksi asennushenkilöstöltä tulisi aina vaatia LVI-alan ammatillinen peruskoulutus. Parasta olisi, jos vaatimus olisi kirjattu rakentamista koskeviin kansallisiin säädöksiin. LVI-asennustöiden tulisi siis olla luvanvaraisia. Kansalaisten terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvat vaarat ovat jo niin isoja, että se on täysin perusteltua, Mäkinen toteaa.
Korvausmäärät kaksinkertaistuneet
Finanssialan keskusliiton tietojen mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vesivahingoista johtuvia korvauksia vuosittain lähes 160 miljoonan euron verran. Korvattavia vuotovahinkoja on noin 37 000 kappaletta vuosittain. Vuotovahingoilla on siis kansallisesti iso taloudellinen merkitys. Vakuutusyhtiöiden maksamista korvauksista aiheutuvat kustannukset siirtyvät nousevien vakuutusmaksujen kautta kaikkien suomalaisten maksettaviksi.
– Nämä ovat turhia kustannuksia, jotka olisivat helposti ehkäistävissä varmistamalla asennushenkilöstön osaaminen, Mäkinen summaa.