Huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit käyttöön asteittain
- Artikkeli
Muutos tarkoittaa sitä, että 25.10.2020 jälkeen rakennusluvan saaneissa uudisrakennus- tai putkiremonttihankkeissa on huomioitava uudet vedenkulutuksen mittausta koskevat määräykset; Asuntoihin on asennettava huoneistokohtaiset kylmän ja lämpimän käyttöveden etäluettavat vesimittarit, ja niitä on käytettävä vedenlaskutuksen perusteena.
Lakimuutos perustuu EU-direktiiviin, joka tekee huoneistokohtaisesta vedenmittauksesta, vedenkulutuksen etäluennasta sekä laskutuksesta pakollista uusissa rakennuksissa. Lisäksi jo olemassa olevat huoneistokohtaiset vesimittarit on muutettava etäluettaviksi 1.1.2027 mennessä. Jäsenmaa voi hakea poikkeuslupaa, mikäli se osoittaa vesimittarien muuttamisen etäluettaviksi kustannustehottomaksi toimenpiteeksi. Suomi aikoo hakea tätä poikkeuslupaa; se tarkoittaa käytännössä sitä, että vesimittarit uusitaan etäluettaviksi sitä mukaa kun taloyhtiöissä tehdään putkiremontteja.
Monissa taloyhtiöissä vesimaksy on kiinteä, henkilömäärään perustuva. Jotta taloyhtiö voi siirtyä huoneistokohtaiseen laskutukseen, sen täytyy yhtiökokouksessaan muuttaa vastikeperustetta.
Koska laskutus perustuu kulutusperusteeseen, on ehdottoman tärkeää, että asennetut vesimittarit toimivat luotettavasti antaen oikeaa tietoa vedenkulutuksesta. Asennettavien vesimittarien on täytettävä mittauslaitelain vaatimukset, ne on asennettava valmistajan asennusohjeen mukaisesti sekä tarkastettava käyttöönottovaiheessa. Lisäksi vesimittarien käyttöikä on rajallinen, joten niiden luotettavuutta on seurattava. Laskuttajana taloyhtiön on huolehdittava vesimittarien asianmukaisesta asennuksesta sekä käyttövarmuudesta.
Vedenkulutuksen vähentämisellä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Olemassa olevien rakennusten talotekninen modernisointi on elintärkeää Suomen kasvuhuonepäästöjen pienentämisessä ja hallituksen energiatavoitteiden saavuttamisessa. Investointi huoneistokohtaisiin, etäluettaviin vesimittareihin lisää vesilaskutuksen oikeudenmukaisuutta taloyhtiössä ja maksaa itsensä takaisin säästyneinä vesi- ja lämmityskuluina.
Motivan ja Työtehoseuran Kestävä veden käyttö -projektin tulosten mukaan vuonna 2019 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden keskimääräinen vedenkulutus oli 120 l/vrk. Kulutukseen perustuvissa talouksissa kulutus oli 119 litraa/henkilö vuorokaudessa ja muissa talouksissa 129 litraa/henkilö vuorokaudessa.
Kulutusperusteinen laskutus vähentää asukkaiden vedenkulutusta selkeästi. Sitä käyttävissä kiinteistöissä on saavutettu keskimäärin 10–30 %:n säästö kokonaisvedenkulutuksessa ja 3–9 %:n säästö lämmityskuluissa vuositasolla (Energiavirasto). Kyse on siis merkittävästä euromääräisestä hyödystä varsinkin isoissa kiinteistöissä.
Juttu julkaistu alunperin 19.10.2020.