Talotekniikka-ala jumissa, mutta nousuunkin on luotettava
- Blogi
Uudisrakentaminen laahaa kuopassa ja rakennusten välttämättömät korjaustoimenpiteet jäävät vaille valtion tukea. Nyt karsittavien tukien merkitys näyttäytyy kahdella tavalla. Niiden avulla olisi mahdollista tässä tilanteessa sekä buustata suhdanneluonteisesti rakentamista ja toisaalta antaa lähtökiihdytys energiatehokkuusremonteille, joiden toteuttamisvelvoitteet odottavat joka tapauksessa kulman takana. Hallituksen päätökset kurittavat nyt rajusti talotekniikka-alaa.
Aikaisemmissa talouden kriiseissä tuttu 10 prosentin korjausavustus työvoimavaltaisen korjausrakentamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi ratkaisisi paljon. Se lisäisi merkittävästi energiatehokkuusremonttien toteuttamista. Suomi ei voi yksinkertaisesti saavuttaa EPBD:n asettamia rakennusten energiatehokkuustavoitteita ilman nopeita tukitoimia korjausrakentamiseen.
Taloyhtiöiden osakkaiden kannalta on kyse omistaja-arvon kasvattamisesta. On selvää, että lämmitys- ja ilmanvaihtokoneiden päivitykset ja säännönmukaiset huollot näkyvät positiivisina signaaleina talon tai asunnon ostajakandidaateille. Ne saattavat nykypäivänä olla jopa ensimmäisiä ja tärkeimpiä ostotarjouksen jättämiskriteerejä. Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat ja uudet säännökset tulevat todella nopeasti voimaan. Mitä hyötyä on nyt odottaa hankkeiden käynnistämisessä, kun tieto on jo käytännössä olemassa? Yhtään hyvää syytä ei tule mieleen. Uudisrakentamisen aallonpohjalla on korjausrakentamiseen siirtynyt reservejä. Tämä takaa sen, että tekijöitä, joiden kanssa saneeraustyön toteutus onnistuu ammattimaisesti, on myös tarjolla.
Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan asuntokaupan toipumiselle on eväitä, mutta asuntojen uudisrakentaminen on täysin jumissa. Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on yhä halvaantunut, ja tänä vuonna vastasyklisesti ylös nostettu valtion tukema tuotanto vähenee ensi vuodesta alkaen tuhansilla asunnoilla. Valtiovallan päätökset vuodenvaihteessa tehtävien vähennysten osalta osuvat RT:n mukaan väärään suhdanteeseen. Vapaarahoitteista kysyntää ei tässä tilanteessa löydy. Kapulan vaihto tuetun ja vapaarahoitteisen kesken ei onnistu.
Talotekniikka-alan suhdannekatsauksesta paljastuu, että korjausrakentamisen odotetaan edelleen vähentyvän kaikilla osa-alueilla, mutta saldoluvuilla mitattuna tilanne on hieman parantunut keväästä ja eniten asuntojen korjausten osalta. Aina kun saldoluvut näyttävät negatiivisia arvoja, suurempi osa vastaajista uskoo tilanteen heikentyvän kuin kohentuvan. Kovin suurta positiivista näkymää ei siis voida tulkita pelkästään kantaluvun muutoksesta.
Urakoiden tilaajien kannalta on positiivista, että pitkään laukannut inflaatio näyttää tasaantuneen ja korkoympäristö rohkaisee myös lainaottajia remonttirahoituksen hankintaan. Kuluttajien rohkaisua hallituksen olisi äärimmäisen helppo tukea arvioimalla uudelleen päätöksensä supistaa kotitalousvähennystä. Mallia kannattaisi ottaa Ruotsista, jossa remonteista voi vähentää liki 6 600 euroa eikä omavastuuta ole ollenkaan. Kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille on joka tapauksessa selvitettävä tämän hallituskauden aikana ja selvitystyö ei tältä osin ole vielä alkanut.
Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Talotekniikka tulee suhdanteiden taas kääntyessä olemaan ala, jossa tekemistä riittää varmasti. Sen takaa jo vihreä siirtymä, jonka edellyttämiä toimenpiteitä teemme yhteiskunnassamme kiihtyvällä tahdilla. Uskallankin väittää, että hyppääminen talotekniikan kelkkaan joko nuorena opiskelijana tai alanvaihtajana on sen kuuluisan voittavan arvan valitsemista.