Kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat eläneet haastavia aikoja. Koronaviruskriisi nosti merkittävästi kustannuksia, joiden lisääntymistä Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan kiihdytti. Korkotason nopea nousu Suomessa on romahduttanut uudisrakentamisen ja heikentänyt merkittävästi myös korjausrakentamista. Asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla, joten kiinteistönomistajilla ja taloyhtiöillä ei pitkällä aikavälillä ole varaa olla korjaamatta.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on hyväksytty, ja tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset täytyy saada osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä. EPBD:ssä on tavoitteena, että kaikki uudisrakennukset ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä, ja tarkoituksena on myös kirittää jäsenvaltioita kohti päästötöntä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä. Yli kolmasosa EU:n energiankulutuksen päästöistä syntyy rakennuksissa. Yksittäisten rakennusten sijasta päivitys tarkastelee asuinrakennuskantaa kokonaisuutena. Suoranaisia pakkoremontteja ei tule, mutta tarve energiaremonteille kasvaa Suomessa.

Tällä hetkellä huoneiston omistaja saa kotitalousvähennyksen vain sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa vain pientä pintaremonttia. Omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennystä kaikenlaisissa remonteissa. Asumismuodolla ei pitäisi olla merkitystä tällaisen veroedun saamisessa.

Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin auttaisi merkittävästi taloyhtiöitä ja parantaisi mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen välttämättömiin korjaushankkeisiin. Taloyhtiön osakkaat maksavat pääsääntöisesti korjauskulut yhtiövastikkeina. SP-kodin ja Nooa Säästöpankin vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan vuosikymmeniä kerrostaloasunnossa asuva menettää omakotitaloasujaan nähden tuhansia ja jopa kymmeniätuhansia euroja kotitalousvähennyksen epäoikeudenmukaisen jakautumisen takia.

Talotekniikka-ala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille kasvattaisi korjausmarkkinan arvoa ja kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä. Uudistus myös vahvistaisi asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallituskauden aikana selvitetään kotitalousvähennyksen laajentamista. Syyskuun alussa kokoontuvassa hallituksen budjettiriihessä pitää tehdä päätös selvitystyön käynnistämisestä. Selvitystyössä on oltava mukana valtiovarainministeriön lisäksi ympäristöministeriö, jotta arvioidaan uudistuksen hyödyt myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta.

Mika Hokkanen, toimitusjohtaja            Mia Koro-Kanerva, toimitusjohtaja
Talotekniikkaliitto                                      Isännöintiliitto

Lähde: Helsingin Sanomat