Polarisaation vastavoima on luottamus – viestinnän strateginen rooli kasvaa
- Blogi
Kohtaamme yhä konkreettisemmin globaalit kriisit, mis- ja disinformaation sekä tekoälyn kasvun ja kehityksen, ja se ominaan lisäämään viestinnän strategista roolia liiketoiminnassa. Viestinnän avulla luodaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä, tuetaan yrityksen tavoitteita. Myös viestintä on muutostilassa, joten nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan sen roolia ja merkitystä omassa yrityksessä.
Harmittavan usein viestintää on pidetty markkinoinnin tukitoimena, mutta on korkea aika tuulettaa tätä käsitystä. Viestintä on varsin vahva työkalu; sen avulla yritys voi rakentaa vakaan pohjan toiminnalleen ja yrityskulttuurilleen, sitouttaa henkilöstöä ja vahvistaa sidosryhmäsuhteita. Nykyaika on vienyt viestinnänkin muutostilaan, joten on oiva hetki puntaroida viestinnän roolia omassa organisaatiossa – myös LVI- ja talotekniikka-alalla. Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Revo on esitellyt viisi viestinnän trendiä 2024: niistä on hyvä poimia näkökulmia omaan kehitystyöhön.
1. Viestintä rakentaa turvallisuutta
Väärä tieto nousee suurimmaksi uhaksi maailmanlaajuisesti. Tämä vuosi on merkittävä vaalivuosi EU-vaaleineen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleineen: se ovat omiaan lisäämään mis- ja disinformaatiota. Lisäksi Suomessa taloudellinen epävarmuus kasvaa. Aidon viestinnän tarve lisääntyy, sillä sen avulla yritys voi lisätä yhteisöllisyyttä sekä vähentää epävarmuutta ja epätietoisuutta, esimerkiksi muutosneuvottelujen aikana.
2. Viestintä vähentää polarisaatiota
Ihmisten mielipiteet jakautuvat yhä vahvemmin, ja sosiaalinen media on omiaan kuplauttamaan mielipiteitä. Polarisaatiossa ei ole vuorovaikutusta, vaan siinä vartioidaan omaa etua: se kukoistaa vastakkainasettelusta. Polarisaatio lisääntyy epäluottamuksesta, niinpä sen vastavoima on luottamus. Luottamuksen rakentamisesta tuleekin keskeinen viestinnän strateginen tavoite lähitulevaisuudessa. Yritykset voivat edistää luottamusta toimimalla avoimesti ja yhdenvertaisesti, viestimällä läpinäkyvästi ja ajantasaisesti.
3. Tekoälyn käyttö viestinnässä lisääntyy
Tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia aina ideoinnista analysointiin ja sisällöntuotantoon. Se ei kuitenkaan poista ihmisen tekemän työn tarvetta, vaan ammattitaidon merkitys tulee korostumaan. Tekoäly kannattaa siis ottaa kaveriksi, ei pomoksi. Ja varsinkin pienissä viestintäyksiköissä tekoäly voi vapauttaa aikaa strategisemman viestinnän toteuttamiseen.
4. Viestinnän sääntely kasvaa
Viestinnän sääntely kasvaa kansallisella ja EU-tasolla, esimerkkeinä avoimuusrekisterilaki, digipalvelulain laajeneminen ja EU:n digipalveluasetus DSA. EU:ssa on tehty myös alustava sopimus tekoälyasetuksesta. Viestijöiden onkin hyvä olla perillä uusista säädöksistä pystyäkseen viestimään laadukkaasti ja lainmukaisesti toimialasta riippumatta.
5. Viestintä vahvistuu strategisena toimintona
Viestinnän rooli on noussut yhä tärkeämmäksi toimivan yhteiskunnan ja demokratian kannalta, samalla sen merkitys strategisena toimintona kasvaa. Strateginen viestintä on suunnitelmallista, se tukee yrityksen tavoitteita ja strategiaa, ja on osa päätöksentekoprosessia. Oleellista on myös mitata viestinnän tehoa ja vaikuttavuutta, jotta se tuo aitoa arvoa yritykselle.
Talotekniikka-ala kehittyy jatkuvasti, ja on vahva tekijä varsinkin vihreässä siirtymässä. Myös viestinnän rooli vahvistuu. Viestinnässä on valtava potentiaali, joka kannattaa hyödyntää tässä ajassa, niin talotekniikka-alan kuin globaalien muutosvirtojen keskellä. Anna siis viestinnän muovautua strategiseksi voimavaraksi, jonka avulla voit vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja tarpeisiin.