VastaMäkinen: Hyvikset näkyviin
- Blogi
Ammatillisen koulutuksen laadusta on puhuttu viime aikoina paljon. Kauhisteltavaa onkin riittänyt. Säädöksiä ei noudateta ja tutkintoja myönnetään, vaikka osaaminen ei riittäisi. Totta, mutta olemmeko unohtaneet hyvikset? Talot, jotka toimivat oikein. Joiden työn vaikuttavuus on hyvällä tasolla.
Mistä laatu syntyy?
Ammatillisen koulutuksen laatu on rakennettu järjestelmän sisään. Laatu syntyy toimintamalleista, joiden avulla asiat ohjataan tapahtumaan halutulla tavalla. Näytöt toteutetaan työpaikoilla, koska siellä nähdään se osaaminen, jota oikeasti tarvitaan. Tärkeintä ei ole ruuvin kiristäminen, vaan suunnittelu, organisointi, ennakointi, päätöksenteko ja vuorovaikutustaidot. Samasta syystä arvioijaksi tarvitaan työelämän edustaja. Hän tietää, mitä työpaikalla oikeasti tehdään. Hänen arvioonsa eivät vaikuta muut ansiot tai käytös koululla. Kaiken taustalla on oltava yhteinen toiminnan suunnittelu paikallisen työelämän kanssa. Vain sieltä saadaan tieto tarpeista ja siitä, mitä työpaikoilla voidaan tehdä ja oppia.
Laatu vaihtelee huomattavasti
Suomessa on noin 60 koulutuksen järjestäjää, joilla on oikeus antaa LVI-alan tutkintoja. Joukkoon mahtuu eri kokoisia ja erilaisilla taustoilla toimivia tahoja. Niiden ylläpitämissä oppilaitoksissa esiintyy monenlaisia toimintakulttuureja. Keskimääräiset tulokset eivät ole kovinkaan hyviä. Tutkintoja syntyy vuosittain yli kaksi kertaa enemmän kuin uusia työntekijöitä palkataan. Siitä huolimatta yritykset eivät saa riittävästi työvoimaa. Opetushallituksen selvitysten perusteella näyttöjä ei useinkaan järjestetä työpaikalla tai mukana ei ole työelämän edustaja. Yhteistyötä työelämän kanssa ei ole määritelty johtosäännöissä. Eri taloista tutkinnon saaneiden henkilöiden osaaminen vaihtelee rajusti.
Tunnistetaan hyvä laatu
Tutkintojen laadussa ja koulutuksen vaikuttavuudessa on suuria eroja. Joukossa on oppilaitoksia, joiden toiminta on esimerkillistä, mutta myös niitä, joissa asiat ovat täysin tuuliajolla. Yritykset ovat innokkaita tekemään yhteistyötä, mutta pettymyksiä tulee usein vastaan. Valitettavasti laatueroja ei aina näe ulospäin tai etukäteen. Tietynlaiselle laatumerkille olisi tarvetta. Hyvikset pitäisi voida tunnistaa ja samalla merkki olisi myös tunnustus hyvästä työstä. Vaatimuksena ja laadun takeena riittäisi, että noudattaa säännöksiä. Sieltähän se laatu kumpuaa. Kuinkahan moni kuntayhtymän johtaja tai rehtori olisi valmis allekirjoittamaan vakuutuksen laatumerkkiin sitoutumisesta?
Tämähän pitää selvittää. Olisi uskottavaa, jos asian lanseeraisi ulkopuolinen taho. Miksipä ei vaikka yhden asiakasryhmän eli alan yritysten edunvalvoja? Koulutuksen järjestäjille siis vinkkinä, että lukekaapa ne säädökset yhteydenottoa odotellessa.