Horisontti suhdannetta pidemmälle
- Blogi
Alkuvuodesta RT tiedusteli asuntorakentajilta asuntomarkkinoiden tilaa. Saatujen arvioiden mukaan nyt oltiin jotakuinkin suhdanteen pohjalla; Asuntomarkkinan odotettiin alkavan toipua kuluvan vuoden aikana ja odotukset asuntotuotannosta olivat kohtuullisella tasolla. Näkymää tuki myynnissä olevien uusien asuntojen vähäinen määrä. Vaikea vuosi on laskenut rakentamisen hankealoitusten määrää, mutta suhdannepohjan arvioitiin väistyvän tänä vuonna.
Nyt tehdyssä talotekniikka-alan suhdannekyselyssä rakentajien valoisampi näkymä ei kuitenkaan ole näkyvissä. Suhdannekyselyn mukaan uudisrakentaminen sakkaa ja korjausrakentaminenkin on vähentymässä.
Osaltaan näkemysten erot selittyvät sillä, että talotekniikka kulkee rakentamisen prosessissa aikataulun osalta aina hiukan jälkisyklisesti. Rakennuskustannusten nousuvauhti on hidastunut, mutta kustannusnousu on edelleen suurin uuden asuntotuotannon este. Materiaali- ja laitepulan voidaan katsoa yleisesti tasaantuneen. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että korjausrakentamisen kasvuodotukset ovat talotekniikka-alan yrityksissä laskeneet näin paljon.
Syksyn näkymistä poiketen huolto- ja ylläpitotoiminnankin kehitystä arvioiva saldoluku on painunut negatiiviseksi. Tätä ilmiötä ei edellisten vuosien suhdannetiedusteluissa ole näkynyt. Kehitys on luonnollisesti huolestuttava. Jos taloyhtiöiden tarpeelliset huoltotoimenpiteet laiminlyödään, on selvää, että tämä heijastuu rakennusten korjausvelan kasvuna. Viimekeväisen asuinrakennusten korjaustarveselvityksen mukaan vuosittainen korjaustarve liikkuu vajaassa kahdeksassa miljardissa. Vaikka korjaaminen ei tietyissä kohteissa ole enää taloudellisesti perusteltua, on syy-seuraussuhde huoltotoiminnan ja korjausvelan kasvun osalta ilmeinen. Kun rakentaminen ja korjausrakentaminen taas lähtevät vetämään, on tärkeää, että rakennuksia on huollettu säännönmukaisesti ja ammattimaisesti myös taantuman aikana.
Euroopan parlamentti päätti viime viikolla rakennusten energiatehokkuutta koskevasta lakiehdotuksesta. Sen tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla entisestään rakennusten energiatehokkuutta. Nyt käynnistyvät kolmikantaneuvottelut EU:n parlamentin, komission ja neuvoston kesken kompromissin aikaansaamiseksi lakiuudistuksen sisällöstä.
Taloyhtiöissä energiatehokkuuden vaatimusten tiukentuminen lähivuosina regulaation kautta aiheuttaa ymmärrettävästi huolta. Miten energiatehokas talomme on tällä hetkellä? Kuinka laajoihin saneeraus- ja korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä tulevaisuudessa ja pitäisikö käynnistää hankesuunnittelu heti? Mikä vaikutus parannustoimenpiteillä on talomme arvoon ja voidaanko asuntoja myydä ilman edeltäviä saneeraustoimenpiteitä? Kysymyksiä riittää ja taloyhtiön päättäjillä oma tietotaito ja kärsivällisyys on koetuksella.
Onpa EU:n lainsäädäntöelinten tulevan kompromissikierroksen lopputulos tasoltaan mikä tahansa, tulevina vuosina isoon osaan suomalaisista kerros- ja omakotitaloista kohdistuu merkittäviä korjaustarpeita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi talotekniikkaa, lämmitysjärjestelmän uusimista ja automaatiota energiankäytön näkökulmasta.
Taloyhtiöissä paras tapa valmistautua tulevaan on pysyä kartalla kiristyvistä energiatehokkuusvaatimuksista. Energiatehokkuudenkaan näkökulmasta rakennusten tarvitsemia huoltotoimenpiteitä ei taloyhtiöissä voida myöskään jättää vallitseville suhdanteille alttiiksi. Hyvä tapa varmistaa oman taloyhtiön pysyminen kunnossa ja houkuttelevana myös uusille asukkaille on huolehtia rakennuksen ylläpidosta ja energiatehokkuudesta.
Tutustu Talotekniikka-alan suhdannekyselyn tuloksiin.